Übermensch-muistiinpanoja, osa 2: Laputa ja länsimaiden perikato

Jo muutamaan otteeseen näkemäni Studio Ghiblin ensielokuva Tenkū no shiro Laputa (Laputa: Castle in the Sky) on yhä suosikki-Ghiblini silkan monitasoisuutensa ansiosta. Laputan muinainen sivilisaatio on nimetty Gulliverin matkojen pohjalta, muttei muistuta kaimaansa niinkään kuin Atlantista.
Etenkin Edgar Caycen käsitystä siitä: Cayce kuvaili henkisesti kehittyneillä atlantislaisilla olleen hallussaan kaikenlaista edistynyttä teknologiaa - esimerkiksi säde jolla voi hajottaa atomin, tuntemattomia metalleja ja outojen, auringosta voimansa saavien kristallien voimalla toimivia lentokoneita. Heidän jalokivikoristeiset kaupunkinsa rakennettiin kerroksittain kohoaviksi kehiksi. Lopulta suuren kristallin liikakuormitus aiheutti saaren tuhon. Kuulostaako tämä kylliksi Studio Ghiblin Laputalta? Entä meidän Euroopaltamme ydinvoimineen ja satelliitteineen?
Mutta ei minun teknologiasta pitänyt puhua, se on hedelmätön aihe josta ollaan jaariteltu kylliksi muutenkin - tai enemmänkin siitä puhutaan liian kärkkäästi jotenkin ihmisestä erillisenä ilmiönä, sen sijaan että se olisi ilmiö joka vaikuttaa ihmiseen yhtä paljon kuin ihminen on vaikuttanut siihen, joka luo ihmisen yhtä pitkälti kuin ihminen on luonut sen. Siispä ihmisyyteen, ennen muuta yli-ihmisyyteen. Siihen miten viime tippaan asti tyylikäs laputalaista aatelissukua oleva valtion agentti Muska (älkää ajatelko Krokotiilirockia) on pehmeine äänineen ja tilanteesta riippumatta tyynine olemuksineen. Hän on luonnosta piittaamaton oppinut mies, tuntee muinaiset kielet ja tieteet, eikä hän anna minkään estää matkaansa maailmanvaltaan. Tästä laputalaisesta amoraalisen aristokraatin karikatyyristä tulee mieleen Julius Evolan ajatus atlantislaisista hyperborealaisina yli-ihmisinä, tai Alfred Rosenbergin Völkisch-houreet arjalais-pohjalaisesta tai pohjois-atlanttilaisesta herrakansasta, ja edelleen mielessä häilyy eräs nelikirjaiminen, niinikään maailmanvaltaan pyrkivä sotilasliitto. Jos kaikkivoipuus on yksilönä täydellistymistä, Muska on täydellistymisen kynnyksellä, ja hän haluaa herättää henkiin myös joka suhteessa ylivertaisen kansansa.

Laputalaisia aatelisia on elokuvassa onneksi toinenkin, ja tässä meillä on jälleen ne kaksi rinnakkaista yli-ihmisen kuvaa, joista kirjoitin aiemmissa, henkissävytteisemmissä übermensch-muistiinpanoissani; miksihän muuten tästä aiheesta tuntuu olevan minulle mahdotonta kirjoittaa selkeitä merkintöjä, vaan kirjoitukset tuntuvat rönsyävän joka suuntaan ja sen sijaan, että kykenisin rakentamaan toimivan esseen, kaikki energiani menee rönsyjen pitämiseen edes jotenkin aisoissa? -niin, asiaan. Sheeta on Laputan kruunun esiteini-ikäinen perijätär, pennitön lapsi jolla ei ole juuri muita erikoiskykyjä kuin isoäidiltään oppimansa kristallien hallitsemiseen tarkoitetut loitsut, joita niitäkään hän ei mielellään käytä. Hän paljastuu kuitenkin nopeaksi oppimaan ja yhtä kovahermoiseksi ja horjumattomaksi kuin antagonistinsa. Luonnonmystiikalle vastaanottavainen Sheeta havaitsee nopeasti, että Laputan voima on liian suuri. Pyyteettömälle, hyveelliselle sankarihahmolle ainoa oikea ratkaisu on taivaslinnan lopullinen tuho. Kruununsa ja valtakuntansa jalkoihinsa polkevaa tyttöä voi verrata Siddhartha Gautamaan, kuninkaan poikaan, josta olisi ennustusten mukaan kasvanut chakravartin, maailmanvaltias, jollei hänestä olisi tullut Buddhaa. Kaikkien elävien olentojen hyvinvoinnin nimissä Sheeta on valmis hylkäämään ja tuhoamaan niin Laputan tieteelliset kuin taiteellisetkin saavutukset.

Muska ja Sheeta tunnustavat molemmat olevansa yhteydessä tiettyyn suurempaan kokonaisuuteen; Muska sen hedelmänä, Sheeta sen osana. Muskalle laputalainen perimä edustaa oikeutusta ja mahdollisuutta yli-ihmisyyteen, Sheetalle aristokratia on tyhjänpäiväistä ja hän näkee vuorovaikutuksensa maailmankaikkeuden kanssa ja velvollisuutensa toimia luonnon puolesta ylivoimaisesti olennaisempana.

Aiemmin kirjoitin kahdesta yli-ihmisen arkkityyppisestä ihanteesta henkisestä näkökulmasta mystikon ja okkultistin ihanteina: "mystikko pyrkii yhdistymään Jumalaan poistamalla elämästään kaiken, mikä ei ole Jumalaa; okkultisti pyrkii kehittämään Itseään, mistä seuraa ykseys Jumalan kanssa". Kaksi eri polkua täydellistymiseen kohtaavat näkyvän tuolla puolen. Mielenkiintoista onkin, että voidakseen herättää henkiin Laputan ylivertaisen sivilisaation Muskan olisi mentävä naimisiin Sheetan kanssa; avioliiton ja yhdynnän esoteerisia implikaatioita minun ei tarvinne erikseen mainita. Sheetaa ei uuden ihmisyyden luominen kiinnosta. Ystävänsä, kaivoskaupungissa varttuneen proletaariperheen orpopoika Pazun (olettehan huomanneet myös elokuvan viittaukset Walesin kaivosmieslakkoon?) kanssa, näyttäytyy kaikkien aikojen ekoterroristina käyttäen kristallin voimaa Laputan tuhoamiseen; taivaslinnasta jää jäljelle vain ikiaikainen, mahtava puu. Muska ei selviä katastrofista vaan putoaa mereen: "Kuten suuri tulva-aalto vie mennessään nukkuvan kylän, niin kuolema kantaa pois miehen, joka kaipauksen vallassa poimii vain olemassaolon kukkia", tiivistää Dhammapada (Lauri Porceddun suomennoksena).

Gulliverin matkojen Laputa on magneettisen levitaation voimin leijuva saari, jota epäkäytännölliset matemaatikot, teknikot, astronomit ja musiikinystävät asuttavat. Saaren tyrannivaltias hallitsee myös sen alapuolista maata uhaten peittää kapinalliset alueet saaren varjolla estäen näin auringonvalon ja sateen. Studio Ghiblin Laputan hallitsijalla on käsissään pahasti ydinräjähteitä muistuttava "Taivaan tuli, joka tuhosi Sodoman ja Gomorran Vanhassa testamentissa; Ramayanassa sitä kutsuttiin Indran nuoleksi". Tuskin on liioiteltua kutsua Pohjois-Atlantin liiton asevoimaa reippaasti suuremmaksi. (Mielenkiintoista on se, miten Swiftillä Laputan valtias hallitsee näin juuri oman valtionsa maanpäällisen osan kapinallisia alueita. Samoin kunkin valtion tai sotilaallisen liittouman asevoimat pitävät tehokkaimmin kurissa sen omat kansalaiset.) Pohjois-Atlantin liittoakin minä tietysti käytän laajemman ilmiön kuvana. Sen kuvana, miten länsimaat ovat rakentaneet tieteestä ja myöhemmin tietoyhteiskunnasta aina vain tehokkaimpia moottoreita, joiden voimin hakata päätään seinään aina hamaan perikatoon asti. Dhammapadalla on painokas viisautensa tähänkin: "Henkisesti kypsymätön ihminen hankkii tietoa vain omaksi haitakseen, se tuhoaa hänen paremman luontonsa samalla kun se halkaisee hänen päänsä." What Would Sheeta Do?